lauantai 31. maaliskuuta 2012

Korelainen paperitaide

SOUL

Perinteistä korelaista paperia, hanjia, on valmistettu mulperipuun kuoresta jo yli 1600 vuotta. Mulperipuu kasvaa Korean vuoristorintiellä ja sen kuitu on äärimmäisen kestävää, joten se soveltuu paperinvalmistuksen, jonka työvaiheisiin kuuluu kuidun "hakkaaminen". 

Välillä perinteisen paperinvalmistuksen into on hiipunut teollistuneempien tapojen tieltä, mutta tällä hetkellä vanhaan kulttuuriperinteeseen elää jonkinlainen retrobuumi myös Koreassa.

Turistina ja graafisen alan ammattilaisena oli mielenkiintoista perehtyä korealaiseen paperiin ja käsityötaiteen hienouksiin.


Korealaista paperia ja painatusvälineitä Soulin kansallismuseossa.



Paperia Insadongin perinnekadun erikoiskaupassa.


Matkamuistoja tyttärelle.


Ja oma pieni muistikirja,johon tallentuivat matkakertomukset.


Terveisin,


torstai 29. maaliskuuta 2012

Teemaa on hullaantunut kahvista

SOUL

Soul on kahviloiden luvattu kaupunki. Se oli minulle suuri yllätys, sillä oletin teenjuonnin olevan erityisen suosiossa aasialaisen kulttuurin keskuksessa. Teellä on toki vahva asema, mutta korealaiset ovat selvästi hurahtaneet kahviin.




Tarina kertoo, että kahvi koitui myös yhden maan suositun kuninkaan kohtaloksi, sillä hän oli mieltynyt mustaan kahviin ja antoi näin vihamiehilleen loistavan mahdollisuuden hänen juomansa myrkyttämiseen. Myrkky kun ei päässyt muuttamaan tumman kahvin väriä mitenkään.

Soulissa on kahviloita pilvin pimein. Edustettuna ovat kaikki kansainväliset ketjut, mutta myös paikallisia pienyrityksiä on paljon. Soulilaiset tuntuvat aivan erityisesti nauttivan laadukkaista erikoiskahveista.
Maan kasvaneen kahvinkulutuksen vahvistaa myös Suomen Soulin lähetystön vuodenvaihteen uutistiedote, jonka mukaan jokainen koralainen juo keskimäärin 350-400 kuppia kahvia vuodessa. Etelä-Koreaan on nopealla tahdilla syntynyt 9400 kahvilaa ja kahvin tuonti on viimeisen vuoden aikana kasvanut noin 65 % arvossa mitattuna.

Huikeat kasvulukematkaan eivät kuitenkaan vielä hätyyttele Suomen asemaa henkeä kohti mitatun kahvinkulutuksen kärkimaana maailmassa. Johdamme korealaisia kymmenkertaisella per capita kahvinkulutuksella.

Ja me suomalaisina turisteina teimme varmaankin jonkinlaisen viikkoennätyksen kahvinkuluttajina Soulissa.
Uskokoon ken tahtoo, että minä en henkilökohtaisesti tilannut matkalla yhtään leivonnaista...tosin saatoin maistaa haarukkapalan tai kaksikin:).








































Terveisin,

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Vaelluksella Soulin kupessa

LUONNONPUISTOSSA

Peräti 70 % Etelä-Korean maastosta on vuoristoa ja korealaiset ovat oppineet hyödyntämään luontoaan luonnonpuistoina.

Aivan Soulin kupeessa, metromatkan päässä, sijaitsee Bukhansanin luonnonpuisto, jossa vaeltajat tavoittelevat 740 m korkeudessa olevaa, horisontissa näkyvää Dobongsanin huippua. Noin viiden tunnin mittainen lenkki on merkitty hyvin ja tiukimpiin paikkoihin on laitettu apuköysiä.


Kivikkoinen polku muuttui huippua kohti kiivetessä jyrkemmäksi ja jyrkemmäksi. Jalat saivat kyytiä. Ja vaelluskengät olisivat olleet lenkkareita oikeampi ja turvallisempi varustus.


Varjoisassa joen uomassa oli vielä jäljellä menneen talven viimeisen lumen rippeet.


Luonnonpuistossakin kännykkään puhuminen ja erilaiset padit olivat mitä yleisin näky, etenkin nuorempien vaeltajien keskuudessa.





Kesken kaiken polun varteen ilmaantuivat lamppukoristukset. Ne johdattivat polun varrella olevaan buddhalaistemppeliin.


Näky oli sen verran poikkeava normaaliin luontoretkiin verrattuna, että lenkkitossut oli pakko nostaa hetkeksi hyllylle ja piipahtaa myös temppelin sisätiloissa.





Lopulta, huipun lähestystyessä polulta alkoi aueta huimaava näky Souliin. Silminkantamattomiin valkoista kaupunkia.







Ja paluumatkalla polulle ilmaantui veilä toinenkin temppeli.


Kevät antoi vielä auringonpaisteesta huolimatta odottaa puihin silmuja. Linnut sen sijaan olivat jo aloittaneet kevätlaulunsa. Luonnonpuiston raikkaassa ilmassa oli levollisen harmoninen tunnelma.


Terveisin,

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Vanhan kulttuurin Soul

SOUL

Kehittyvän talouskeskuksen lisäksi Soul on aasialaisen kulttuuriperinteen elävä keskus. Kaupungin elämässä sykkivät pitkät traditiot luontevana osana kokonaisuutta.



Kaupungin keskustassa sijaitsee Jogyesan buddhalaistemppeli. Etelä-Korean asukkaista noin 38 % on buddhalaisia. Kristittyjen osuus on reilu 29 % ja noin 30 % asukkaista ei kuulu mihinkään uskontokuntaan.




Kaupungintalon aukiota vastapäätä, aivan Soulin sydämessä sijaitsee Deoksun palatsi.


Palatsin edessä voi päivittäin seurata värikästä ja kovaäänistä, perinteistä vartiosotilaiden vahdinvaihtoa.





Myös toinen vanha palatsi, UNESCOn suojelukohteeksi nimetty Changeok Palatsi sijoitsee aivan kaupungin keskustassa.




Perinteiset kansallispuvut ovat osa myös ihan tavallisilla markkinoilla.




Korea House -ravintolassa on mahdollisuus syödä  perinneruokaa.

Jalattomissa istuimissa istutaan lämmitetyn lattian päällä.
Joogatunneista olisi ollut iloa lootusasennon tavoittelemisessa.




Vihreä tee on ruokajuomana läpi koko aterian.
Olut ja riisipohjainen soju ovat lisäksi tyypillisiä juomia.






Samassa yhteydessä toimiva kulttuurikeskus tarjoaa korealaisia, perinteisiä tanssi- ja musiikkiesityksiä.


Aamunkoitto - Light of Dawn



Pansori - rakkauslaulu yhden hengen oopperasta, joka on nimetty UNESCON perinnelistaan.

 



Viiden rummun tanssi ja viuhkatanssi



 Upea kukka-asetelma rakentuu ehkä perinteisimmässä korealaisessa tanssissa.
Tanssijoilla on yllään kuninkaalliset asut ja kukkaviuhkat

 

Terveisin,