sunnuntai 7. elokuuta 2016

Brasilialaiset Pastel de nata -leivokset

Rion Olympiakisoja katsellessani päätin kokeilla myös keittiössä jotain brasilialaista. Päädyin herkullisiin Pastel de nata -leivonnaisiin.


Brasialainen ruokakulttuuri on saanut siirtomaakauden vuoksi paljon vaikutteita portugalilaisesta kettiöstä. Pastel de nata -leivokset ovat hyvä esimerkki tästä. Ne ovat Portugalin kansallisleivoksia. Originaali versio on nimeltään Pastel de Bélem ja se on samannimisen kahvilan nimikkoleivos Lissabonin Bélemin kaupunginosassa. Muualla tätä nimeä ei ole lupa käyttää.


Herkullinen, kreemitäytteinen ja lehtevä leivos on vuosien saatossa matkannut Portugalista Atlantin yli  Brasiliaan ja se on monen riolaisen kahvilan ylpeys (yllä olevan kuvan leivos on Casa das Natasin leipoma.)
Pastel de nata -leivosten resepti on helppo, varsinkin, jos käyttää valmista pakastelehtitaikinaa.



Pastél de nata -leivokset

(12 kpl)

1 pkt pakastelehtitaikinaa (8 levyä)

Kreemi
2 dl kuohukermaa
2 dl maitoa
6 munankeltuaista
1 tl vaniljasokeria
1 dl sokeria
2 rkl maissitärkkelystä
(haluttaessa hiukan tuoreita marjoja)

Valmista ensi kreemi: Sekoita maito ja kermaa kattilaan. Lisää joukkoon munankeltuaiset ja sokerit. Liota maissitärkkelys tilkkaan maitoa ja sekoita tasaiseksi. Lisää seokseen koko ajan hämmentäen. Kuumenna kattilaa miedellä lämmöllä ja sekoita seosta koko ajan. Ota pois liedeltä, kun seos alkaa paksuuntua.

Rullaa lehtitaikinalevyt ja leikkaa rulla 12 yhtäsuureen osaa. Painele taikinat metallisten muffiinivuokien pohjalle. Kaada kreemi jokaiseen taikinakuppiin. Lisää joukkoon halutessasi marjoja, esimerkiksi mustikoita, viinimarjoja tai vadelmia. Itse laitoin osaan leivoksista mustaviinimarjoja, joita juuri tällä hetkellä sain kotipihan pensaista.

Paista 175-200 asteessa 15-20 minuuttia, kunnes pinta on saanut väriä ja lehtevyyttä.
Jäähdytä, poista vuoasta ja tarjoile. Voit asettaa leivokset tarjolle paperisiin muffiinivuokiin. Omasta kaapistani löytyi Brasilian väreissä olevia keltavihreitä kukkavuokia.







Terveisin,

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Raparperi-marenkitortun paluu

Otin pari vuotta sitten blogini resepteihin tulleen raparperi-marenkitortun uudelleen tarkasteluun.
Ja tein sen taas!
Ystäväni toi vieraakseni kaksi amerikkalaista pariskuntaa ja halusin tarjota heille jotain suomalaista. Mansikoita vieraat olivat Suomen vierailullaan napsineet jo litrakaupalla ja halusin löytää jonkin toisen kausiherkun. Makeaan marenkikuoreen kätkeytynyt kotipihojen kirpeä raparperi osoittautui loistovalinnaksi. Piirakka jaettiin amerikkalaisittain tasan ja nautitiin viimeistä suupalaa myöten.

Raparperi-marenkitorttu

Kaurahiutalepohja
125 g voita
1 rkl vaniljasokeria
1,5 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja

Raparperitäyte
300 g raparperia pilkottuna
0,5-1dl ruokosokeria
1/2 dl vettä
4 kananmunan keltuaista
 3 rkl maissitärkkelystä
1 rkl sitruunamehua

Marenki
4 kananmunan valkuaista
1,5 dl sokeria

Sekoita voi ja kuivat aineet murumaiseksi taikinaksi. 
Painele piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Kypsennä uunissa 200 asteessa 10-15 minuuttia.

Keitä  noin 5 minuuttia kuorittuja ja paloiteltuja raparpereja ruokosokerilla maustetussa vedessä.
Anna jäähtyä. Lisää muut ainekset ja sekoita tasaiseksi massaksi sauvasekoittimella.
Keitä seosta vielä hetki liedellä.

Vatkaa marenkia varten valkuaiset ja sokeri kovaksi vaahdoksi.
Kun käännät kulhon ylösalaisin seoksen tulisi pysyä siinä.

Kaada raparperitäyte esipaistetun piirakkapohjan päälle. Nostele lusikalla varovasti päälle marenkiseosta. Paista vielä noin 8-10 minuuttia, kunnes marenki saa kauniin värin.



Terveisin,

torstai 7. heinäkuuta 2016

Perhospastapäivä - Farfalle-ilottelua

Löysin kotikauppani hyllystä hauskoja käsintehtyjä italilalaisia perhospastoja. Ja siitäkös ilottelu alkoi.


Miten kauniita nämä olivatkaan. Mustavalkoiset Farfalle Zebrat saavat värinsä mustekalan musteesta. Värikkäät Farfalle Fantasiat puolestaan ovat luonnonmukaisesti pinaatilla, paprikalla ja punajuurella ja kurkumalla värjättyä. Ilolla panin merkille, että kauniit värit säilyvät myös keittettäessä.


Ja reseptitikin ovat yksinkertaisia. Ideat niihin lainasin Saku Tuomisen 
pastakirjasta Aglio & Olio. 
Raaka-aineita on vähän ja niistä syntyy herkullisia makuyhdistelmiä.
Ensimmäisenä helppo pinjansiemenkastike vaikkapa herkulliseen alkupalapastaan.


Farfalle con pinoli

1/3 pakkausta farfalleja (n. 80 g)
1/2 dl pinjansiemeniä
25 -50 g voita 
tuoretta basilikaa
parmesaani-juustoa
mustaapippuria myllystä 
oliiviöljyä
(sormisuolaa)

Paahda pinansiement kuivassa pannussa niin, että ne saavat hieman väriä. Jätä ne odottamaan.
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan 6-8 minuuttia. Sulata voi ja sekoita se pastaan. Lisää pinjansiemenet ja basilikanlehdet. Mausta pippurilla ja sormisuolalla. Kaada joukkoon tilkka oliiviöljyä. Raasta päälle parmesaania.


Seuraava perhospasta sopii juuri kauden uusien pienien naattiporkkanoiden 
ja makeiden herneiden kanssa. 
Hienot miedot maut tulevat esiin.


Farfalle con pistelli e carote

1/3 pakkausta farfalleja (n. 80 g)
1 uusi sipuli
2 pientä uuden sadon porkkanaa
muutama herneenpalko kuorittuna
1 dl ruokakermaa
tuoretta persiljaa
mustapippuria myllystä
sormisuolaa

Pilko porkkanat ja silppua sipuli. Freesaa niitä pannussa ja hauduta hiljaisella lämmöllä, kunnes porkkanat ovat pehmeitä. Lisää joukkoon kerma ja herneet. Keitä, kunnes herneet pehmenevät hieman. Keitä pasta ohjeen mukaan 6-8 minuuttia. Sekoita kastike pastaan. Rouhi päälle pippuria ja ripottele sormisuolaa. Lisää lopuksi tuoretta persiljaa.


Molemmat ohjeet voi tehdä myös värjäämättömällä perhospastalla.


Terveisin,

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Espanjalaista keittotaidetta Hieronymus Boschin epäeläinkulhoista

Joitakin vuosia sitten kävin kuopukseni kanssa Madridin Prado-taidemuseossa ja pienen suostuttelun jälkeen sain hänet tutustumaan kanssani Boschin maalauksiin. Mikä ilo sitten syntyikään, kun taidekierroksen päätteeksi museon designkaupasta löytyivät koko matkan supertuliaiset - juuri Hieronymus Boschin taulun innoittamana tehdyt designtuotteet: astiat, lehtiöt, pinssit ja penaalit:). Hieronymus maalasi mielellään erilaisia eläinhahmoja ja epäeläimiä. Näihin olivat modernit designerit tarttuneet ja tuoneet keskiajan nykypäivään.




Tänään kokkasin espanjalaisia kylmiä keittoja ja tarjoilin ne Hieronymuksen kunniaksi Pradosta ostetuista "Maallisten ilojen puutarha" -kulhoista.  Koiramaisella otuksella somistettu vihreä keittokulho sopi minttuisen kurkkukeiton tarjoiluun.



Hunajainen minttu-kurkkukeitto

(2-3 annosta)

1 keskikokoinen kurkku
5 dl hunajajogurttia 
(tai maustamatonta luonnonjogurttia ja 
1/2 dl juoksevaa hunajaa)
1 valkosipulin kynsi
iso kourallinen tuoretta minttua
1 limetin mehu
mustapippuria myllystä
 (ripaus sormisuolaa)

Huuhtele ja pilko kurkku. Lisää joukkoon jogurtti ja muut ainekset. Sekoita tasaiseksi keitoksi tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Kaada tarjoilukulhoihin ja koristele mintulla. Nauti viileänä.



Punainen liskokulho puolestaan tuntui luontevalta valinnalta punasävyiseen, 
tomaattipohjaiseen gazpachoon.



Kylmä Gazpacho-keitto:

2 viipaletta vaaleaa leipää (saa olla kuivahkoa)
1 kurkku
1 punainen paprika
2 rasiaa (250 g) maukkaita miniluumutomaatteja
1 sipuli
2-3 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
mustapippuria myllystä
Pilko ainekset ja sekoita ne keskenään sauvasekoittimella. Rouhi päälle mustapippuria.
Viilennä keitto kylmäksi jääkaapissa.


 Jotenkin tämä tuntui ajankohtaiselta, sillä uutisissa on kesän aikana näyttävästi tuotu esiin 1500-luvun flaamilaisen taiteen mestarin, Hieronymus Boschin juhlavuotta. Taiteilijan kuolemasta on tänä vuonna kulunut 500 vuotta. Madridin Prado-taidemuseossa on nyt esillä Boschin kaikkien aikojen merkittävin kokoelma. Taiteilijan tunnetuin teos on kolmiosainen, puupaneelille maalattu 
"Maallisten ilojen puutarha".

Terveisin,
 





sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Mansikka-raparperi herkkupiiras erityisruokavalioihin

Kesä maistuu marjoille ja makealle. Kahvivieraat ovat tervetulleita pihaterasseille ja mökeille. Mutta, mitä tarjota, jos vieras noudattaa erityisruokavaliota. Itse ratkaisin asian kehittämällä mansikka-raparperipiiraan, joka sopii monille. Se on gluteeniton, sokeriton, maidoton ja munaton. Sopii siis myös vegaaniin ruokavalioon. Helppo valmistaa ja maistuu herkulliselta.
Mansikat ja cashew-pähkinät eivät sovi kaikille, mutta piirakan ohjetta voi soveltaa ja myös mahdolliset lisäkkeet voi valita maun mukaan.



Mansikka-raparperipiiras erityisruokavalioihin

Pohja:
3 dl gluteenittomia kaurahiutaleita
1 dl kookosjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
1 dl rypsiöljyä
1 dl vettä 

Täyte:
1 litra mansikoita
400 g raparperia
1/2 dl vettä
0,5-1 dl stevia makeutusjauhetta (esim. Hermesetas)
1/2 dl cashew-pähkinöitä

Sekoita kaurahiutaleet ja kookosjauhot, lisää joukkoon leivinjauhe. Kaada joukkoon rypsiöljy ja sekoita, lisää tarpeen mukaan n. 1dl vettä, jotta saat kiinteän taikinan. Taputtele taikina voidellun piirakkavuoan pohjalle ja paista 175 asteessa n. 10 minuuttia. Valmista sillä aikaa täyte.

Kuori ja pilko raparperit. Laita ne kattilaan ja kaada päälle tilkka vettä. Keitä pehmeäksi seokseksi. Lisää makeutusjauhetta maun mukaan. Kaada raparperiseos esipaistetun pohjan päälle. 
Lado seuraavaksi mansikat ja ripottele lopuksi pinnalle hienonnetut cashew-pähkinät.
Paista uunissa vielä noin 10 minuuttia.



Koristele piiras mahdollisuuksien mukaan mansikan tai mintun lehdillä.


Herkullinen piiras maistui kaikille, myös niille, jotka eivät noudata mitään erityisruokavaliota. Tyttäreni päätti nauttia oman piirakkansa pehmeän vaniljakastikkeen kera, toiselle maistui jäätelö.
Vaniljakastike voi tietysti olla myös laktoositon ja jäätelö vaikka soijajäätelöä - tilanteen mukaan.


Kesäkeittiössä on helpotus, jos yksi ja sama tarjottava sopii kaikille.


Terveisin,

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Juhannussmoothie melonista ja mustikoista

Juhannus on keskikesän juhla, satoi tai paistoi. Ja sitä voi juhlistaa luonnon helmassa vaikkapa raikkaalla smoothiella, joka syntyy helposti melonista ja mustikoista. Muuta ei välttämättä tarvita. Juhannusmaljan voi Rion Olympiavuoden kunniaksi nostaa vaikka brasilialaisen muotoilun ikoneiksi nousseita laseista.



Meloni-mustikka smoothie

500 g vesimelonia 
1 dl pensasmustikoita

Kuori ja pilko vesimeloni kannuun tai korkeareunaiseen kulhoon, 
kaada joukkoon mustikat.
Sekoita sauvasekoittimella smoothieksi.
Kaada laseihin ja nauti.


Kesäkattaukseni lasit ovat Punavuoressa sijaitsevasta Mokosta hankitut legendaariset brasilialaiset juomalasit, joita on valmistettu vuodesta 1947.
Lasit on esitelty brasisilaisen muotoilun symboleina New Yorkin modernin taiteen museossa MOMAssa vuonna 2009.
Joka kodin ja kuppilan lasit sopivat kaikkiin kesäjuomiin, myös olutlaseiksi. Vaso Americano -nimiset lasit on suunnitellut Nadir Figueiredo. Mokosta niitä löytyy kolmea eri kokoa, Riosta enemmänkin.


Lupiini on luonnonkukista yksi suosikkini. Poimin niitä usein juhannuspöytään.
Tänä vuonna lupiinit päätyivät myös kesäpöytäliinaksi Pentikin uuden kuosin myötä.




Terveisin,




tiistai 7. kesäkuuta 2016

Avokado-cappucinoa alkuun

Avokadokeittoa, mansikoita, syreeninkukkia... Niistä on kaunis yllätyspöytä katettu.
Tyttäreni tulivat kokkaamaan ja loihtivat mitä ihanimman kesäaterian.


Avokado-cappuccino

(5 henkilölle)

5 kypsää avokadoa
reilu 1/2 tlk kookosmaitoa 
1-2 limen mehu
3 oksaa tuoretta minttua
1/2 kurkku
1 dl kuivaa kuohuviiniä
mustapippuria myllystä
(suolaa)
koristeluun turkkilaista jogurttia tai kuohukermaa

Kuori avokadot ja poista kivi. Hienonna avokadot, kurkku ja mintunlehdet 
kookosmaidon kera sauvasekottimella. 
Lisää joukkoon limemehu. Rouhi pippuria myllystä ja lisää halutessasi suolaa.
Sekoita lopuksi juuri ennen tarjoilua joukkoon kuohuviini.
Annostele tarjoilukulhoihin ja koristele kermalla/turkkilaisella jogurtilla.



Raikkaan alkukeiton jälkeen odotti vielä toinenkin yllätys:
Paahdettua vuohejuustoa hedelmäisen salaatin päällä kanafileen kaverina.
Pääkokkina kaikessa keskityttöni.


Annoksen koristelun täydensivät pihapuusta napatut syreeninoksat - joita saa ihan luvalla syödä.


 Terveisin,

maanantai 16. toukokuuta 2016

Nyhtökauraburger

Kaurasta, härkäpavuista ja herneistä valmistettu nyhtökaura on uusi hittituote, joka on ylittänyt uutiskynnyksen myös kaikissa päämedioissa. Tänään onnistuin ostamaan paketin jokaista markkinoilla olevaa makuvarianttia ja maistelu voi alkaa.

Valmistimme kuopukseni kanssa iltapalaksi nyhtökauraburgereita. Burgersämpylät leivoin kauraisista sämpyläjauhoista. Halusimme valmistaa kokonaan kasvispohjaisen aterian.


Nyhtökaura on tuotteena on innostava kokonaisekologisuutensa vuoksi. Lisäksi se on kotimainen uusi innvaatio, joka on myös terveysarvoiltaan hyvä: paljon hyvälaatuista proteiinia, kauran kuituja ja pehmeää kasvisrasvaa.
Nyhtökaura on valmiiksi kypsennetty, se tarvitsee vain kuumentaa. Sitä voi käyttää proteiinilähteenä monissa ruoissa esimerkiksi jauhelihan tai kanasuikaleiden tapaan. Rasioiden pahvikääreissä on mukana helppoja reseptejä. Visuaalisesti nyhtökaura ei ole erityisen houkutteleva, mutta "pulled" ruokien villityksen vuoksi se näyttää tutulta ja kuitenkin syötävältä.


Nyhtökauraburger

Täyte
1 punasipuli
1 mieto punainen chili
oliiviöljyä 
ripaus sokeria
kourallinen tuoretta timjamia hienonnettuna
250 g rasia maustamatonta nytkökauraa
mustapippuria 

Pilko sipuli hienoksi ja kuullota silppu öljyssä, lisää joukkoon pilkottu chili, timjami ja ripaus sokeria, Sekoita. Lisää tarvittaessa tilkka vettä. Lisää joukkoon nyhtökaura ja kuumenna. Rouhi päälle pippuria myllystä.


Kauraiset burgersämpylät

5 dl vettä
2 rkl siirappia
1ps (11 g ) kuivahiivaa
10-12 dl kauraisia sämpyläjauhoja
0,75 dl rypsiöljyä
pinnalle seesaminsiemeniä

Sekoita siirappi reilusti kädenlämpöiseen veteen (+ 42 astetta). Vatkaa joukkoon kuivahiiva, joka on sekoitettu jauhoihin. Vaivaa taikinaan loputkin jauhot ja lisää vähitellen rypsiöljy alustaessasi. Kohota taikinaa noin puoli tuntia. Leivo sämpylät ja laita ne uunipellille. Kohota vielä heteki. Sivele lopuksi sämpylöiden pinta vedellä ja ripottele päälle esimerkiksi sesamisiemeniä. Paista 225 asteisessa uunissa 12-15 minuutin ajan.


Kokoa burgerit mieleiseksesi. Laita väliin salaattia, nyhtkökauratäytettä, halutessasi ketchuppia.

Meidän mielestämme täyte on hyvä ja sopivan mausteinen. Rasiallinen nyhtökauraa tuntui riittoisalta, koska se on täyttävää. Totesimme, että määrällisesti sitä tarvitaan jauhelihaa vähemmän kylläisen tunteen aikaansaamiseksi.
Ei jäänyt maistelu tähän kertaan.


Terveisin,

lauantai 14. toukokuuta 2016

Raparperi-vuohenputkipiirakka

Pihapiirin vuohenputket päätyivät tänään pataan raparperien kaveriksi. Syntyi piirakka keväiseen kahvihetkeen. 

Nuorista vuohenputkista voi käyttää sekä lehdet että varret. Syötäviä ovat myöhemmin myös kukat. 
Maku on keskivahva - myös vähän sitruunainen. Hienonnettuna vuohenputki sopii lähes kaikkiin ruokiin. Vuohenputkea voi käyttää salaateissa, salaattiöljyssä, leipätaikinassa, pastassa. Se maistuu myös perunan kanssa ja erilaisissa keitoissa.


Vuohenputki sisältää C-vitamiinia.
Perinnelääketieteessä sillä on hoidettu mm. reumattista särkyä ja kihtiä.

Yhteen desilitraan silputtua vuohenputkea tarvitaan noin 3 dl vuohenputkia kerättynä.
Ihan ei taida etupihan kasvustoa syömällä saada tasaiseksi, 
mutta on hyvä tietää, että lähes yhtymätön raaka-ainemaa aukeaa suoraan ovelta.
Pieni kesäsade huuhteli sopivasti kasvit ennen keräämistä.


Raparperi-vuohenputkipiirakka

1 dl ruokosokeria
2 dl spelttijauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1/2 tl leivinjauhetta
1  kananmuna
1 dl rypsiöljyä

Täyte
500 g  raparperia
n. 3 dl vuohenputkia kerättynä (n. 1dl silputtuna)
0,75 dl ruokosokeria

Sekoita ruokosokeri, spelttijauhot, kaurahiutaleet ja leivinjauhe. Lisää kananmuna ja sekoita. Lisää lopuksi rypsiöljy ja nypi murotaikinaksi. Painele taikina öljytyn piirakkavuoan pohjalla. Paista pohjaa uunissa 175° asteessa noin 10 minuuttia. Valmista täyte sillä aikaa, kun piirakkapohja paistuu uunissa.

Leikkaa raparperi noin sentin paloiksi ja hakkaa vuohenputki hienoksi silpuksi. Laita raparperit kattilaan sokerin ja vesitilkan kanssa. Hauduta kunes raparperit ovat pehmenneet hillokkeeksi. Lisää joukkoon hienoksi silputtu vuohenputki. 

Levitä raparperi-vuohenputkiseos esikypsennetyn piirakkapohjan päälle. Paista vielä uunissa 175° asteessa 8-10 minuuttia. Anna jäähtyä. Tarjoile piiras vaniljajäätelön, vaniljakastikkeen tai kermavaahdon kera.



Terveisin,